Viime vuonna Suomen syntyvyys laski kahdeksatta vuotta peräkkäin. Joissain kunnissa syntyvyyden laskua vastaan kamppaillaan isolla rahalla.
Suomessa on kymmeniä kuntia, jotka maksavat syntyvistä lapsista vanhemmille niin sanottua vauvarahaa.
Anteliain kunta on ollut pitkään Keski-Pohjanmaan Lestijärvi. Se alkoi vuonna 2013 maksaa 10 000 euron vauvarahaa. Rahaa maksetaan 1 000 euroa vuodessa kymmeneen ikävuoteen asti edellyttäen, että perhe pysyy Lestijärvellä.
Vuosina 2013–18 Lestijärvelle syntyi 55 lasta. Edeltävänä kuutena vuotena luku oli 33, joten raha on näyttänyt kannustaneen lestijärveläiset vauvantekoon.
– Tipahdin eduskunnasta 2011 ja tulin tänne kunnanjohtajaksi 2012. Sinä vuonna kuntaan syntyi yksi ainoa lapsi, Kerttu. Luottamusmiehet sanoivat, että jotain pitää syntyvyydelle tehdä, muuten koulut menevät, Lestijärven kunnanjohtaja Eero Ahonen kertoo.
Heti seuraavana vuonna Lestijärvelle syntyi 14 lasta, jotka pääsivät lapsirahan piiriin. Se luvattiin taannehtivasti myös Kertun vanhemmille.
Lapsilisät tuplaksi
Käytännössä Lestijärvi siis miltei tuplaa perheiden lapsilisät. Ahonen ei ole varma, onko raha ratkaisu koko Suomen syntyvyyden nousuun.
– Kyllä asian ratkaisevat muut syyt. Meidän tarkoituksemme on aina ollut sitouttaa perheet Lestijärvelle, Ahonen sanoo.
Lähes kaikki lapsirahaa saavat perheet ovatkin pysyneet Lestijärvellä. Kunta maksaa tällä hetkellä lapsirahaa yhteensä vajaat 50 000 euroa vuodessa.
Lestijärvellä on 763 asukasta. Se on asukasluvultaan Manner-Suomen toiseksi pienin kunta Luhangan jälkeen.
– Asukaslukuhan meillä laskee, mutta ikärakennetta olemme saaneet korjattua, Ahonen toteaa.
3 000 ei riittänyt
Lestijärven naapurikunta Halsua maksaa 1 000 euron lapsirahaa lapsen kolmen ensimmäisen elinvuoden ajan. 3 000 euroa ei ole riittänyt kääntämään syntyvyyttä nousuun.
Halsua on maksanut lapsirahaa kymmenen vuoden ajan, jolloin kuntaan on syntynyt 96 lasta. Edeltävällä vuosikymmenellä lapsia syntyi 117.
Kymenlaakson Miehikkälässä otettiin viime vuonna mallia Lestijärvestä ja alettiin maksaa yhtä suurta vauvarahaa.
Ensi kokemukset eivät ole rohkaisevia, sillä Tilastokeskuksen mukaan kuntaan syntyi 2018 viisi vauvaa, neljä vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Noina vuosina Miehikkälän vauvaraha oli Halsuan mallin mukainen.
– Ei se välttämättä tarkoita sitä, että vauvaraha ei toimi, vaikka valitettavan alhaalle jäätiin, vt. kunnanjohtaja Outi Silander sanoo.
Miehikkälässä lasketaan joka vauva tarkasti, ja vuoden aikana syntyneille lapsille järjestetään tammikuussa erityinen tapahtuma. Kunta on mukana viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa ja se on sitoutunut Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsiystävällisen kunnan linjauksiin.
Muita keinoja
Syntyvyyden laskusta kärsivät kunnat ovatkin ottaneet käyttöön lapsirahan lisäksi muitakin keinoja. Sulkavan on ollut tarkoitus viime vuodesta alkaen maksaa takaisin vanhempien kunnallisveron siltä vuodelta, jolloin perheeseen syntyy lapsi. Kunnasta kuitenkin kerrotaan, että päätöstä takaisinmaksusta ei ole voitu laittaa täytäntöön, koska päätöksestä on tehty valitus hallinto-oikeuteen.
Kustavi on tarjonnut viime vuodesta lapsille ilmaista päivähoitoa 20 tuntia viikossa.
Monet kunnat ovat luopumassa lapsirahasta. Myös Lestijärven kunnanjohtaja Ahonen miettii, että pian saattaa olla aika miettiä muita ratkaisuja.
– Jos tänne tulee tuulivoimalapuisto, se tuo positiivista virettä. Olemme rakentaneet uuden koulurakennuksen ja suunnittelemme uutta päiväkotia.
Juttua korjattu 3.5.2019 kello 21.47: Juttuun on korjattu tieto, että Sulkava ei maksa takaisin vanhempien kunnallisveroja, sillä päätöksestä on valitettu oikeuteen.